Tekstit

Nimet 2-viikkoisille pennuille

Kuva
Pennut täyttivät tänään 2 viikkoa ja saivat sen kunniaksi nimet. Koska itselläni ei vielä ole kennelnimeä, voivat pennut saada yksiosaiset rekisterinimet, jotka on toki myöhemmin mahdollista liittää kennelnimelleni, kunhan sen saan. Halusin tietenkin luontoaiheiset nimet, mutta en niitä ihan perinteisiä kasvien ja kukkien nimiä. Pennut saivat siis nimensä suomalaisista rotkoista/rotkomuodostelmista. Uuranholi, Sitkansola, Karhunahas ja Vororotti. Ja lyhyemmin täällä pentukodissa tunnetaan lempinimillä Uura, Sitka, Karhu ja Voro. Uudet perheet voivat sitten antaa pennuilleen mieleisensä kutsumanimet.
Kuluneen viikon aikana pentujen silmät ovat auenneet ja kovasti harjoittelevat nousemaan kaikkien neljän tassun varaan ja huojuvat eteenpäin kävelyä harjoitellessaan. 2-viikkoiskuvat otettiin tietenkin myös. Järjestys sama kuin viimeksi, ensin tytöt sitten pojat.










Ensimmäinen viikko elämää takana

Kuva
Tiistaina pennuille tuli ensimmäinen viikko täyteen, joten sen kunniaksi otettiin ensimmäiset yksilökuvat pennuista. Nimiä pennuilla ei vielä ole, joten kulkevat työnimillä. Nimiteema on kyllä päätetty ja pian päätetään, kuka pennuista saa minkäkin nimen. Nartut ovat tällä hetkellä varattuja, mutta urosten koteja vielä mietitään.




Ensimmäinen viikko on mennyt tosi hyvin. Nasta on tarkka ja huolehtivainen emo. Pennut tuplasivat viikon ikään mennessä painonsa ja kasvavat tasaista tahtia, kukin omalla painokäyrällään. Sitten vaan odotellaan, että pentujen silmät ja korvat alkavat avautua ja eteen avautuu taas uusi maailma uusine aisteineen.

Pennut syntyivät!

Kuva
Nasta synnytti maanantain ja tiistain välisenä yönä 5 pentua, 2 urosta ja 3 narttua. Valitettavasti yksi nartuista oli alikehittynyt ja sillä oli kitalakihalkio, joten siitä ei ollut eläjäksi. Lopputuloksena siis 4 kaunista parkkipentua, jotka ovat hyvinvoivia, pulleita ja nostavat painoa hyvää vauhtia.


Synnytys sujui hyvin, esimmäinen pentu syntyi klo 1:57 ja viimeinen 3:20. Nastastakin on ensikertalaisen alkuhämmennyksen jälkeen kuoriutunut hyvä ja tunnollinen emo.


Lisätietoa yhdistelmästä löytyy pentusivulta.

Meille tulee pentuja!

Kuva
Voisi sanoa, että vihdoin ja viimein! Nasta (Nereaneidon Tuulen Kuiskaus) oli emonsa Minjan (Puurattaren Elotuuli) tapaan minulla sijoituksessa Nereaneidon kennelin Arjalta. Nasta siirtyi sittemmin sijoitussopparin päätyttyä minun nimiini, mutta pentusuunnitelmat jatkoivat elämää. Nastaa yritettiin astuttaa jo kahdesta edellisestä juoksusta laihoin tuloksin, mutta kolmas kerta todella toden sanoi ja nyt onnistui! Nasta on jo 5-vuotias, joten olikin jo korkea aika, että nämä suunnitelmat vihdoin toteutuvat.


Nasta oli tarkoitus kaksoisastuttaa, mutta toinen uros ei onnistunut Nastaa astumaan, kuten ei kolmanneksi, varaurokseksi sovittu uroskaan. Mutta onneksi sen alkuperäisen suunnitelman mukaisen uroksen kanssa onnistui! Isänä pentueessa on siis Pyry (Nereaneidon Hopeanuoli), joka ensikertalaisena onnistui hienosti astumaan meidän pikkusähikäisen. Pyryllä ja Nastalla nyt vaan ilmeisesti natsasi yhteen ja tämän komistuksen Nasta kelpuutti sulhasekseen. Pentujen odotetaan syntyvän heinäku…

Aulangon luonnonsuojelualue

Kuva
Toukokuun puolivälissä kävimme Nastan kanssa retkeilemässä Aulangon luonnonsuojelualueella. Olimme Nastan kanssa astutusreissulla ja Aulanko osui kivasti matkan varrelle, joten pysähdyimme siellä parina päivänä ulkoilemaan ja syömään evästä.


En kyllä yhtään ihmettele, että Aulangon alue nähtävyyksineen on suosittu matkailukohde, sen verran hienot toukokuiset maisemat näköalatasanteeltakin avautui. Kiersimme luonnonsuojelualuetta ristiin rastiin ja kiipesimme jyrkät rappuset Aulangonvuoren päälle, jossa tämä näköalatasanne oli. Hienoa vanhaa metsää ja monimuotoista luontoa!



Joutsijärvellä retkeilemässä

Kuva
Joutsijärvellä taas! Tällä kertaa mentiin tosin vähän eri reittiä, jota ei olla ennen kierretty. Joutsijärven 4,2 km mittainen luontopolku ollaan kävelty ennenkin, samoin kuin koko järven kiertävä 27 km retkeilyreitti. Nyt suunnattiin järven pohjoispuolelle, jossa pääsee kiertämään n. 7 km pituisen reitin, jonka varrella on vieläpä useampi taukopaikka. Joutsijärven kartta löytyy täältä.


Jätimme auton Kakkurintielle ja lähdimme kävelemään kohti Korsun laavua, josta suuntasimme Kustaan savupirtin kautta Joutsijärven rannalle Sisälmystenlahden autiotuvan pihaan kokkailemaan retkievästä. Ja Hálle kävi tietty heti uimassa, kun rannalle päästiin!


Sisälmystenlahden ja Kakkurin laavun välinen osuus on tuttu jo aiemmalta 27 km retkeilyreitin kierrokselta ja silloin itseasiassa nukuimmekin yötä juuri tuolla Sisälmystenlahden autiotuvassa. Paikka on niin upea, että siellä kelpasi pitää taukoa tälläkin kertaa. Sisälmystenlahdelta matka jatkui Kakkurin laavun kautta takaisin tielle.


Maasto Joutsij…

Pyhä-Luoston kansallispuisto

Kuva
Pyhän lomalla kävimme tietenkin ulkoilemassa myös Pyhä-Luoston kansallispuistossa - useampaan otteeseenkin, olihan se aivan Pyhätunturin hiihtokeskuksen vieressä. Pyhä-Luoston kansallispuisto oli 18. vierailtu kansallispuisto, pian ollaan siis puolivälissä kaikkien 40 kansallispuiston läpi käymisessä.


Metsähallituksen luontoon.fi-sivustolla on Pyhä-Luoston alueesta talvireittikartta, jonka avulla suunnittelimme retkemme. Mietimme lumikenkien vuokrausta, mutta ilmeni, että nuo talvipyöräily- ja lumikenkäilyreitit ovat niin hyvin tallaantuneita, että pärjäisimme ilman lumikenkiäkin.


Lähdimme matkaan luontokeskus Naavan pihasta ja suuntasimme ensimmäiseksi kohti Isokurun laavua ja kotaa. Itse Isokuru on talvisin rajoitusvyöhykettä lumivyöryvaaran vuoksi. Isokurulta lähdimme kohti Tiaislaavua ja pidimme siellä suoaukean reunalla evästaukoa. Kuukkelit ja lapintiaiset pitivät laavulla meille seuraa ja olivat koirista huolimatta todella rohkeita ja uteliaita.


Tiaislaavulta jatkoimme matkaa k…

Pyhän Feel the Peak -reitti

Kuva
Maaliskuun 9. päivä suuntasimme aikaisin aamulla autonnokan kohti Lappia ja tarkemmin ottaen kohti Pelkosenniemeä ja Pyhätunturia. Tarkoitus oli viettää aktiivinen ja ulkoilunrikas talvilomaviikko Pyhällä ja niinhän me tehtiin. Ohjelmassa oli laskettelua, hiihtoa koirien kanssa ja ilman, sekä tietenkin retkeilyä Pyhä-Luoston kansallispuistossa, siitä lisää seuraavassa jutussa.


Alkuviikosta kävelimme Pyhätunturin huipulle Feel the Peak -reittiä pitkin. Edestakaisin reitille tuli pituutta vajaa 8 km - yhdessä kohtaa vähän harhauduimme. Matkalla oli pari laavua ja grillikota, jossa oli mahdollista pitää evästaukoa ja grillata vaikka makkaraa. Reitti kulki myös Tajukankaan jääkiipeilyseinän ohi, joka oli aika vakuuttavan näköinen.


Kiipeäminen tunturin laelle kävi yllättävän helposti, jyrkemmässä kohdassa piti välillä vähän pitää taukoa, mutta muuten koirat antoivat mukavasti pientä vetoapua. Ja olihan tuo täysin vaivan arvoista! Tunturin huipulta oli mahtavat maisemat ympäröivään Lapin l…